Pölytyksen merkitys ja pölytyspalvelusta sopiminen

Pölytyksen merkitys

Onnistunut pölytys on tärkeää monien peltokasvien ja marja- ja hedelmäkasvien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle. Esimerkiksi härkäpapu, rypsi, rapsi, kumina, tattari, apilat, mansikka, omena, puutarhavadelma, herukat ja pensasmustikka hyötyvät, jos läheltä löytyy mehiläispesiä.

Peltokasveilla onnistunut pölytys takaa siementen tasaisen tuleentumisen. Marjoilla ja hedelmillä taas muoto paranee onnistuneen pölytyksen ansiosta. 

Pölytyspalvelua voi ostaa mehiläistarhaajalta

Pölytyspalvelu on sitä, että mehiläistarhaaja tuo mehiläispesän halutulle alueelle pölyttämään viljelyksiä. Viljelijä maksaa tarhaajalle korvauksen palvelusta. 

Palvelusta kannattaa aina sopia kirjallisesti. Näin molemmat osapuolet tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Yllä olevaa sopimuspohjaa saa vapaasti muokata.

Pölytyspalvelun hinta

Pölytyspalvelu on maksullinen palvelu. Hinta sovitaan tarhaajan ja viljelijän kesken. Lisäksi tulee sopia siitä, korvataanko työtunteja ja matkakuluja erikseen.

Kasvitautien biologiseen torjuntaan valjastettujen mehiläispesien käytöstä tulee maksaa korkeampi korvaus. Tästä menetelmästä kerrotaan lisää Kasvitautien biologinen torjunta mehiläisten avulla -välilehdellä.

Pölytyspalvelussa huomioitavaa

Mehiläistarhaaja vastaa siitä, että mehiläisyhteiskunnat ovat sopivia pölytyspalveluun. Esimerkiksi herukkojen kukinnan aikaan toukokuun loppupuolella sikiöintiä tulisi olla 4–5 kakulla ja emon muninnan tulee olla hyvässä vauhdissa. Kesäkuun puolivälissä sikiöintiä on tulisi olla 5–7 kakulla. Esimerkiksi puna-apilan pölytytyksessä siitepölyä tarvitseva jaoke taas voi olla parempi pölyttäjä, koska kaikista lajikkeista mehiläiset eivät saa mettä, mutta saavat kyllä siitepölyä.

Pesien siirrot suoritetaan ajallaan siten, että pesät ovat paikalla kun ensimmäiset kukat  avautuvat (enintään 10 % kukista auki) ja ne siirretään pois sovittuna aikana. Pesät tulee sijoittaa kasvuston välittömään läheisyyteen. Mehiläishoitajan tulee varautua pesien vahvuuden esittelyyn (ylimääräiset suojavaatteet).

Pölyttäjille vaarallisia kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää pölytyspalvelun aikana eikä vuorokautta (tai käytetyn aineen käyttöohjeiden mukaista varoaikaa) ennen palvelun alkua. Kaikista käsittelyistä tulee sopia mehiläistarhaajan kanssa.

Hunajasato kuuluu lähtökohtaisesti mehiläistarhaajalle. Mehiläishoitoon kuuluvista normaaleista riskeistä (mehiläistaudit, parveilu, emotappiot, ryöstö, pesätuholaiset jne.) vastaa mehiläishoitaja. Mehiläistarhaaja ei kuitenkaan ole vastuussa, jos pölytys epäonnistuu sääoloista johtuen tai jos mehiläisten lentoalueella kukkii joku niitä enemmän kiinnostava kasvi.

Tarvittava pesien määrä hehtaaria kohden riippuu muun muassa kasvilajista, viljelmän muodosta ja muiden pölyttäjähyönteisten määrästä. Joitakin arvioita tarvittavista pesämääristä on esitetty alla.

Arvioita tarvittavista pesämääristä hyvän pölytystuloksen varmistamiseksi

Määrät ovat pesiä per hehtaari (Lähde: SML:n pölytysesite 2010)

Rypsi ja rapsi 2–3, Omena 4–12, Mansikka 1–3, Mustaherukka 2–4, Punaherukka 2, Pensasmustikka 3–5, Vadelma 1–2, Puna‐apila 4–8, Valko/alsikeapila 2–3, Härkäpapu  2–8, Tattari 2–5, Avomaankurkku 2–6